perjantai 12. tammikuuta 2018

60 vuotis onnittelukortti

Sain pyynnön tehdä työkaverille onnittelukortin.
Toiveena jotain liittyen puutarhan hoidosta tomaattien kasvatukseen.
Tällaiset terkut tuli  tehtyä.

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Interleave quilt

Tänään oli superhieno päivä. Aurinko toimi superhyvänä motivaattorina  saada työ valmiiksi.
Mutta olipa tuulista.
Peiton toinen reuna näyttää ihan kierolta, mutta tämä oli suorin kuva mikä juuri ja juuri saatiin otettua. Tuuli pöllytti työtä minkä kerkisi. 

Seison juoksuhaudan reunalla, jotta peitto roikkuisi suorana alas asti.


Tässä hauskoja kuvia, kun yritettiin saada kuvaa aikaan.
Mua ei pitänyt näkyä...

Suoran peiton sijaan varjot näkyy hauskasti.  

Eihän tästä tuu mitään! Mutta peiton tausta näkyy hyvin.
Ja nämä hauvojen varjot on niin hienoja!
 

Tässä yksi taikamatto, lähdössä lentoon!
No saatiin yksi, mekein suora kuva. Kelpaa tässä säässä. 


Tässä vielä kuva pinnasta, ei tikattuna. Tikkasin joka saumaan. Suikalet ovat 4,5 cm, joten niitä on paljon. Mutta se oli helppoa. Vanu on tosi ohut polyestervanu.
Työ tulee portaikon seinälle.

Olen ehtinyt ihastua, kyllästyä ja epäillä työtä, ennen sen varsinaista aloitusta.
Kun siihen ryhty, työ oli simppeliä.
Mikä tässä oli harmittavaa itselleni, etten pystynyt etukäteen näkemään millainen työstä tulee.
Jos tekisin toisen, en siltikään osaisi katsoa kankaita ehkä juuri tarkkaan, siihen paikkaan ja siihen muotoon kun haluaisin. Ehkä harjoitus tekisi mestarin. En ota selvää, ainakaan heti.
Toiset saavat työn väreistä terapiaa, minä tarvitsen hetken vain tavallista terpiaa tämän jälkeen.

Ehkä seuraavaksi teen vaikka hirsimökillä jotain kivaa. 






lauantai 6. tammikuuta 2018

Interleave quilt

Minulla on ollut tekeillä Interleave quilt. Ei aavistustakaan mikä se on suomennettuna, eikä sen niin väliä. Tämä oli opiston kurssin ohjelmassa jo syksyllä, mutta en vain saanut sitä aikaan.
Tykkään kaikista näistä värikkäistä batiikeista, mutta sitten kun ne piti laittaa yhteen, niin homma tyssäsi siihen.  Huomaan, että minulla jää värikkäät työt helposti hetkeksi seisomaan, koska niihin pitää ottaa etäisyyttä ja miettiä pidänkö siitä oikeasti vai en.

Tässä, 
 hups, taitaa muillekin kattiperheille käydä näin. Löhäytät kangasta, että se laskeutuu tasaisesti lattialle ja yhtäkkiä siellä onkin jo vanut välissä!


Uusiksi, yhden kissan silittelyhetken jälkeen ( ja välissä reunatkin siistitty )

Tällainen tuli pinnasta. Parempi laittaa se nyt esille, koska kohta tikkaan pinnan ja pelkään, että se kiertyy tai jotain muuta vastaavaa.
Työ tulee portaikon seinälle. Mies ilmoitti, ettei enää saa lisätä korkeutta. Ulkonäöllisesti olisi tarvinnut saada vielä hieman lisää tuota "kasikon autorataa", mutta suattaapi olla, että tämänkin lipun nostaminen tankoon on aika haastavaa.
 Läheltä katsottuna, työ on sekava. Siihen pitää saada etäisyyttä, kuten kuvassa.
Nyt kun laitan kuvaa koneelta, tuli toinen kuva esiin. Eli kesken oleva työ. Miksen vain viimeistellyt sirkuspeittoa ja laittanut sitä portaikkoon? hmmm.

Yllättäen, sekin on kirjava ja jäänyt pidedemmäksi aikaa kesken.
Rakastan värejä, mutta vissiin vain muiden töissä, hah. 

 
noo, tämä on vissiin liian leveyä meidän portaikkoon. Olihan siinä ihan hyvä syy tehdä toinen.

tiistai 2. tammikuuta 2018

Sininen talviuni

Tämän vuoden ensimmäinen tilkkutyö on sinisistä kaitaleista tehty peitto. 
Työ lähti liikkeelle sinisistä talvisista kankaista jotka halusin samaan työhön. Niissä on hiutaleita, huurretta, tähtiä yms. kauniita kuvioita.  
Kankaat ei ole jouluisia, talvisia kyllä, joten peitto voi olla pidempäänkin esillä.


Tässä hauska yksityiskohta. Tilkkukaverin painama merihevonen, joka on hieno! 
Se pääsi paraatipaikalle. 
Käytin myös Vallilan verhoista jääneet turkoosi-harmaan kukalliset suirot pintaan.  
Ne sopivat väriltään hyvin.  

Kanttaus on tehty kahdella eri kankaalla, jotka ovat melkein samanlaisia.


 Työssä on superkuohkea polyester vanu. Sen paksuus on 150 g. 
Kone tikkasi sen ihan hyvin. Säädin piston pituuden vain huomattavasti pidemmäksi.
Yritin tikata saumaan, eli tikkaukset on tiheään.
 Tausta on ihanan pehmeä ruudullinen kangas.

Työn koko on n. 140 x 200 cm. 
Tästä tuli hitti. Yksinkertainen on kaunis.


sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Uuden vuoden juhlintaa korteissa

No nyt tulee sekalainen kimara tänä vuonna tehtyjä kortteja. 
Pääsen aloittamaan ensi vuonna uudet jutut. 
Ainut tapa saada kaikki vanhat sekalaiset kortit tähän on sekoilla kunnolla. 

 
Olisko tämä sopiva aihe tälle päivälle... 

 
Porukka rientää katsomaan illalla ja yöllä ilotulitusta. 
Varoituksen sana, jos lasit jäävät yöllä pöydälle siivoamatta, voi menoa äityä melkoiseksi. 
Kas kas, tässä naispuoleinen hiirus on jo ehtinyt maistaa keitosta, kun toinen vasta pyörii tangossa. 


No sen serkku rokkaa jo toisessa lasissa.


Aiemmin illalla: 
( tai sitten rouva jäi  vahtimaan lasia ja katselee ikkunasta ilotulituksen. Eihän se  rouvankaan suu  tuohesta ole, tietenkään!)

 Vanhemmat ottavat rauhassa, päiväkävelyllä.
hmm. harvinaista. Ei se että on pulut päässä, mutta suomalainen mies joka puhuu ja pussaa. Tai julkisesti halii. No nyt niitä on tarjolla, korteissa.   

Tän täytyy olla sama pari. Illalla tulee telkkarista joku leppilammen uusntajuonto, soitto ja laulujuhlista. Suloista ja ihanaa, yhdessä!

Tässä muutama mirkku kiirehtää juhliin.
Hiivatti, taasko sataa?
 
Jos jotain toivon, niin vähemmän sadetta ensi vuodelle.  
 Vataanotto perillä on ystävällinen.

Illan emäntä saa paljon kukkia .




Mukava tavata juhlissa tuttuja, pitkästä aikaa. 

Mummi, 
 



vei lapset lomalle viikoksi
samalla rannalla kuullaan nähdyksi jopa merenneitoja. 

Täällä voi kerätä vaikka kukkia

Lapsista ja lomasta hypätään takaisin "niihin juhliin".

Ollaan ehdtty ja aamuyön pikkutunneille,  kun pääsee kotiin.

Aamu valkenee...

Pärinä päässä on helkkarinmoinen
 

Toivot, että jostain tulis joku helinäkeiju ja pelastais sut. 

 
Hyvää Uutta Vuotta 2018!



lauantai 30. joulukuuta 2017

Kissakortteja

Vielä nippu aiemmin tehtyjä kortteja tallella. Näitä voi laittaa useamman kerralla, niin pääsisi  uudelle vuodelle mukavasti uusilla jutuilla. En ihan kyllä onnistunut.

Eikö tämä saattas mennä näin:

Oli yksi ihana kissa.








Voikun niitä olisi pari lisää, kun se yksi ei ehdi joka hetki luokse viihdyttämään.
Oi kaikilla on kivaa. Tämä on mukava tilanne.


Mutta ei ehkä ihan näin:

Musta tuntuu, että muut kissat on vielä kuvan ulkopuolella piilossa.
Crazy cat lady.

No mutta nämähän kuuluvat vielä kissakategoriaan:
Voi kun olis jo kesä, huoh.


perjantai 29. joulukuuta 2017

kortti miehelle

Iskä täytti vuosia.
Muistettiin tällaisella yökyöpelillä.

Tausta on kohokuvioitu pyöreillä ratasten kuvilla. Miehelle hyvin sopivaa. Värit suihkutettu musteilla. Siitä tuli hieno. Hieman harmittaa kun tausta jäi niin piiloon kuvan alle.
Täytyy seuraavaksi vissiin kehystää onnistunut tausta ihan pääosaan.